Harjoitusten ja vapaan jälkeen matkamme kohti Solesmesia alkoi. Sieltä löytyi pieni kirkko jossa vedimme erään hienoimmista keikoistamme. Rasmus soitti upean soooon, samoin Minea. Maria ei puolestaan meinamnut päästä lavalta oman suoritulsensa jälkeen. Alueen kulttuutivastaava kehui soittoamme sanoen orkesterimme ikään kuin laulavan soittimiemme läpi. No se oli kyllä kauniisti sanottu, mutta uskon sen olevan totta, koska onnistuimme todella hyvin.
Kirkon ulkopuolella mainostettiin näin:
Ja tässä tunnelmia itse konserttia:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti