Suo... tuo mystinen paikka, ei kuulosta äkkiseltään hyvinkään houkuttelevalta, mutta täällä Ranskassa se on. Luulimme, että paikka olisi kuin suomalainen karu suo, mutta se oli kuin Venetsia maaseudulla. Livuimme sähkömoottoriveneellä läpi kaislikkojen ja mökkikylien. Valtava määrä erilaisia lintuja, eläimiä ja kasveja oli silmien ja korvien nautintona. Paikka oli valittu Unescon maailmanperintökohteeksi ja oli kyllä upea!
Tutustuimme myös Saint Omerin kaupunkiin omin päimme ennen päivän pisintä bussimatkaa. Sen varrella vielä kävimme kaivosmuseossa, joten täytyy sanoa, että päivä on mennyt turismin piikkiin. Iltakuudelta saavuimme Valenciennesiin ja tapasimme täkäläiset perheet. Huomenna sitten palataan soittohommien pariin!
Unohdin tekstistä tuon jussi -osuuden. Huominen, 21.6. on jo pitkään ollut Ranskasa musiikin juhlapäivä, fete de la musique. Kirjaimellisesti kaikkialla Ranskassa soitetaan tuolloin koko päivän ja ihmiset ovat ottaneet tapahtuman omakseen. Kevät loppuu ja kesä alkaa. Esimerkiksi ylioppilaskirjoitukset päättyvät ja toki sekin on hyvä syy juhlaan.
VastaaPoistaLähipäivinä emme ainoastaan itse pääse soittamaan, vaan saamme kuunnella myös paljon erilaisia konsertteja.
Hyvää juhannusta!