Maria soitti tänään solistina, koska eilen oli Samulin vuoro. Konserttisali oli teatteri, jossa oli jyrkästi nouseva katsomo. Akustiikka oli kyllä erinomainen. Sain orkesterilta soiton aikana jalkahieronnan, koska lattia ja koroke resonoivat voimakkaasti soiton aikana. Miellyttävää!
Jean-Luc oli muistaakseni yhteisbiisin johtaja ja myöskin paikallisen musiikkiopiston jojohtaja. Orkesteri oli pieni ja pippurinen. Le Quesnoy'ssa on vain 5 000 asukasta. Kaupunki on ikivanha, perustettu 1100 -luvulla. Myöhemminn sille on rakennettu ympärille hiemot linnoitukset (1600 -luvulla). Ensimmäisen mamaailmansodan aikana uusiseelantilaiset joukot valtasivat kaupungin. Ennen konserttia pääsimme kävelyretkelle kaupungin linnoitusten päälle.
Ennen omaa konserttiamme kuuntelumme konservatorion aikuisorkesterin konsertin. Siinäpä meille mallia harrastajapuhallinmusiikin tasosta! Erityisesti mieleeni jäi Thierry Thibault'n Trois Dances tuuballe ja puhallinorkesteriile sekä Artie Shawn klarinettikonsertto, jonka soitti vain 19 -vuotias lahjakkuus orkesterin omista riveistä. Huikeia solistiesityksiä oli muitakin: bassopasuuna, trumpetti, baritonitovoduetto ja niin edelleen. Duetossa soittivat 1950-luvulla konservatoriouransa aloittanut vanhaherra ja nuorempi mies. Hyvinpä sujui!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti